Tvt-taidot, uudet lukutaidot ja digitaitokalenterit
Modernissa maailmassa toimiminen vaatii lapsilta ja nuorilta uudenlaisia taitoja. Tieto- ja viestintäteknologisen (tvt) osaamisen opettamiseen käytössä on jo pidempään ollut erilaisia digitaitokalentereita, tvt-passeja ja tvt-taitotaulukoita. Vasta käynnistynyt OPH:n Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma huomioi tvt-taitojen lisäksi myös mediataidot ja ohjelmoinnin osaamisen. Qridin avulla erilaisten taitojen opettelusta ja arvioinnista voidaan tehdä luonteva osa kouluarkea, samalla rakentaen käyttöön yhtenäisiä ja kunnan tai kaupungin tasolla mitattavia malleja.
Tvt-taitojen opettamisen ja arvioinnin yhtenäistämistä
Perusopetuksen opetussuunnitelma pitää sisällään erilaisia tavoitteita tvt-taitojen opettamiseen eri vuosiluokilla. Tavoitteet jakaantuvat oppiaineiden tavoitteisiin että laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin (L5). Tavoitteiden sirpaloituminen eri konteksteihin tekee niiden huomiomisen haastavaksi opettajalle. Tästä syystä eri kunnissa ja kaupungeissa on lähdetty kehittämään opettajan työn tueksi erilaisia tukimateriaaleja, kuten esimerkiksi digitaitokalentereita, tvt-taitotaulukoita tai tvt-passeja. Yhteisenä ajatuksena näissä on opetettavien sisältöjen konkretisointi ja visualisointi opettajalle.
Digitaitokalenterit
Qridiin rakennetun digitaitokalenterin käyttö on helppoa opettajalle ja oppilaalle ja edistymisestä alkaa kertyä tietoa luokka- ja koulutasolla automaattisesti. Digitaitokalenterissa tvt-taitojen tavoitteet on yleensä jaettu luokkien 1-6 osalta vuosiluokittain ja luokkien 7-9 osalta lisäksi oppiaineittain. Luokanopettajalle digitaitokalenteri kokoaa yhteen tvt-taitojen tavoitteet tietyllä vuosiluokalla. Aineenopettajien kannalta digitaitokalenteri auttaa myös jakamaan työkuormaa: kaikkia asioita ei tarvitse käsitellä kaikissa oppiaineissa. Digitaitokalentereissa yhdelle oppiaineelle on yleensä jaettu tavoitteita kahdesta viiteen kutakin vuosiluokkaa kohti.
Esimerkkinä Kuopion Digitaitokalenteri, yläkoulun tavoitteet
Uudet lukutaidot
Tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen rinnalla lapsille ja nuorille halutaan opettaa myös medialukutaitoja ja ohjelmoinnin osaamista. Miten niitä tulisi sitten opettaa? Mikä on riittävä taso eri ikäisille oppilaille?
Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma pyrkii ratkaisemaan näitä kysymyksiä. Sen puitteissa valmistellaan ikä- ja vuosiluokkakohtaisia osaamisen kuvauksia medialukutaidoista, tvt-taidoista ja ohjelmoinnin osaamisesta. Kuvaukset laaditaan varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja perusopetukseen. Tämän lisäksi ohjelmassa tullaan tuottamaan erilaisia materiaaleja opettajien työn tueksi.
Suurimpana haasteena on tavoitteiden ja sisältöjen vieminen arkeen
Huolellisesti laaditut taulukot osaamistavoitteista eivät yksinään riitä. Edelleen ratkaistavaksi jää useita käytännön asioita:
- Millä tavoin osaamistavoitteet ovat opettajien käytettävissä? Riittääkö tulostettava moniste tai linkki yhteisessä verkkoalustassa?
- Ovatko käytänteet tavoitteiden mukaiseen tekemiseen yhtenäiset työyhteisössä? Käyttävätkö kaikki esimerkiksi digitaitokalenteria, vai hukkuuko kaunis ajatus muun kiireen alle?
- Miten oppilaat saadaan tietoisiksi tavoitteista? Miten tavoitteissa edistymistä voi arvioida - myös oppilasta osallistaen?
- Miten yhteisten sisältöjen hyödyntämisestä ja oppilaiden edistymisestä saadaan tietoa koulun tai kaupungin tasolla?
Tavoitteiden näkyväksi tekeminen ja arvioinnin helpottaminen Qridin avulla
Olipa sitten kyse digitaitokalenterista, uusista lukutaidoista tai jostakin muusta taitotaulukosta, Qridin avulla tavoitteet ja niissä edistyminen saadaan tehtyä näkyväksi eri osapuolille. Koko prosessi on opettajalle hyvin vaivaton: yhteisistä sisällöistä tehdään valmiit tehtävälistat, jotka opettajat voivat ottaa käyttöön muutaman napin painalluksella. Tehtävälistaan on syötettynä tehtäväkorteiksi digitaitokalenterin tai vastaavan mallin tavoitteet ja tarvittaessa kuvausta tarkentamaan, mitä tietyn tavoitteen saavuttaminen edellyttää.
Opettaja voi hyödyntää tehtävälistaa oppilaiden edistymisen seurannan lisäksi myös arvioinnin tekemiseen opettajan näkökulmasta. Qridiä käyttämällä erilaiset taitotaulukot saadaan tuotua kaapin pohjalta pölyttymästä kiinteäksi osaksi kouluarkea.
Oppilaat voivat tehdä itsearviointia tavoitteissa edistymisestä (tietokoneella tai mobiililaitteella). Opettaja näkee kokonaisnäkymän oppilaiden edistymisestä omassa näkymässään: Oppilaiden itsearvioinnit näkyvät värikoodeilla ja itsearviointiin lisätyt mediat (teksti, kuva, äänileike, video, tiedosto) ovat tarkasteltavissa 'klemmaria' klikkaamalla.
Oppilaat voivat kerätä osaamismerkkejä suoriutumisensa perusteella. Qridi tuottaa koosteita edistymisestä eri osapuolille: oppilaalle itselleen, hänen huoltajalleen, opettajalle yksilö- ja ryhmätasolla sekä kokonaiskuvaa koululle ja kaupungille.
Tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen rinnalla lapsille ja nuorille halutaan opettaa myös medialukutaitoja Tehtävälista ei rajoita taitojen harjoittelua tiettyyn formaattiin: taidon harjoittelu voi tapahtua erilaisissa oppimisympäristöissä ja erilaisten projektien tai tehtävien kautta. Qridin tehtävänä on toimia alustana tavoitteiden näkyväksi tekemiseen ja niihin liittyvän arvioinnin tekemiseen.
Qridi on alusta kaupungin käytänteiden yhtenäistämiseen
Qridi on kehitetty tukemaan käytänteiden yhtenäistämistä ja tiedolla johtamista. Erilaisten taitotaulukoiden osalta tämä näkyy kahdessa asiassa:
- Valmiiksi luodut sisällöt helppokäyttöisessä alustassa tekevät esimerkiksi digitaitokalenterin tavoitteiden esillä pitämisestä ja erityisesti niiden arvioinnista helppoa.
- Kun opettajat ja oppilaat hyödyntävät Qridiä taitotaulukoiden käyttöön, kaikki käytöstä muodostuva data on mahdollista siirtää reaaliaikaisesti kaupungin omiin datajärjestelmiin (esimerkiksi Microsoft Power BI). Tiedosta voidaan eritellä edistyminen taidoissa koulu-, vuosiluokka- ja luokkatasolla.