Matematiikan opetuksen tavoitteet jaetaan opetussuunnitelmassa kolmen yläotsikon alle:

Qridin käytön painopiste on kahdessa ensimmäisessä. Qridin Kirjastosta löytyy valmis arviointikokonaisuus päättöarvioinnin tueksi matematiikan opetukseen. Kokonaisuus sisältää valmiita itse/opearviointeja sekä päiväkirjoja. Opettaja voi ottaa kokonaisuuden käyttöön niiltä osin kuin ne tukevat omaa arviointityötä. Opettaja voi käyttää Qridin toimintoja myös ilman valmista arviointikokonaisuuksia luoden itse arviointisisällöt.

Matematiikan oppimiskokonaisuus tukee opettajaa arviointityössä lukuvuoden aikana sekä sen päätteeksi ja tukee oppilaan itsearviointitaitojen kehittymistä. Oppimiskokonaisuuden kautta tavoitteet tulevat entistä selkeämmin näkyväksi oppilaalle ja hän osaa kiinnittää työskentelyssään ja toiminnassaan huomiota oikeisiin asioihin. Tarkoitus on kiinnittää huomiota erityisesti sellaisiin osa-alueisiin, jotka helposti jäävät vähälle huomiolle arvioinnissa, kuten työskentelyn ja ajattelun rutiineihin, oman tavoitteen asetteluun ja matematiikan soveltamiseen eri tilanteissa.

Kokonaisuus sisältää kaksi päiväkirjaa (T1 ja T7), joista ensimmäisessä oppilas asettaa tavoitteita ja pohtii niiden saavuttamista, ja toisessa kirjaa havaintojaan matematiikan hyödyntämisestä oppituntien ulkopuolisissa tilanteissa.

Säännöllistä arviointia varten kokonaisuudessa on neljä erillistä arviointitapahtumaa, jotka kattavat opetussuunnitelman jokaisen tavoitteen. Arvioinnit on jaoteltu itsearviointeihin teemoina Merkitys, arvot ja asenteet (T1-T2), Työskentelytaidot (T3-T9) ja Matematiikka eri ympäristöissä (T7). Opettajan arviointiin on tehty arvioinnit teemana Käsitteet ja tiedonalakohtaiset tavoitteet (T10-T20).

Oppilas voi vastata arviointeihin opettajan ohjeen mukaan sopivin väliajoin ja opettaja voi hyödyntää arviointeja antaessaan arvosanoja.

Fysiikan ja kemian opetuksen tavoitteet jaetaan opetussuunnitelmassa kolmen yläotsikon alle:

Qridin käytön painopiste on kahdessa ensimmäisessä.

Qridissä tavoitteiden T1 ja T2 arviointiin käytetään päiväkirja-ominaisuutta. Päiväkirjassa oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan opiskelusta, kirjaamaan ylös onnistumisiaan ja asettamaan lyhytkestoisia tavoitteita tekemiselle sekä pohtimaan miten on lukuvuoden aikana niissä edistynyt. Reflektointi voi sisältää videoita, kuvia, ääniklippejä, leipätekstiä ja emojeita. Oppilaiden päiväkirjapohdintoja ei tässä tapauksessa käytetä arvosanan muodostamiseen.

Toinen hyvin yleinen päiväkirjan tehtävänanto liittyy tavoitteeseen T3. Päiväkirjassa oppilasta pyydetään selittämään esimerkkien avulla, millaisista fysiikan tiedoista ja taidoista on hyötyä omassa elämässä ja yhteiskunnassa. Halutessaan oppilas voi perustella osaamisen merkitystä eri ammateissa sekä jatko-opinnoissa. Hyvin tyypillisesti päiväkirjan täyttäminen toteutetaan muutamien viikkojen jaksoissa lukuvuosien aikana. Jakson aikana oppilasta pyydetään viikoittain täyttämään päiväkirjaa videoin, kuvin, ääniklipein ja leipätekstein. Päiväkirjan täyttäminen onnistuu helposti puhelimella koulupäivän aikana tai vapaa-ajalla. Päiväkirjan pohdintoja on hyvä käyttää oppitunnin aluksi kertauksena edellisten oppitunnin sisällöistä. Päiväkirjan voi määrittää yksityiseksi tai kaikkien luokan oppilaiden nähtäväksi. Oppilaiden päiväkirjamerkinnät toimivat hyvänä pohjana summatiivista arviointia tehdessä.

Qridin arviointi-ominaisuus sopii erinomaisen hyvin tutkimisen taitojen arviointiin. Siinä oppilas voi arvioida tutkimisen taitojen osaamista itse- ja vertaispalautteen avulla. Arviointeja on hyödyllistä tehdä demo-työskentelyn jälkeen. Samalla oppilaille selkeytyy tutkimisen taitojen oppimistavoitteet. Myös opettaja voi antaa omia arviointeja oppilaiden osaamisesta. Qridin Kirjastosta opettaja voi hyödyntää muiden opettajien tekemiä arviointikysymyksiä tai muodostaa itse omia OPS:n pohjalta. Opettaja, oppilas ja huoltaja näkevät taitojen kehittymisen havainnollisten kuvaajien avulla. Opettajan antamat arvioinnit toimivat hyvänä pohjana summatiivista arviointia tehdessä.

Opettaja voi asettaa lyhytkestoisia tehtäviä oppilaille tehtävälistaan. Tehtävät liittyvät usein oppikirjan tehtäviin, joita pyydetään tekemään oppitunnilla tai kotona. Jotkut opettajat tekevät jokaisesta kirjan tehtävästä oman tehtävän, toiset teemoittavat tehtävät oppisisältöjen mukaan. Tällöin yksi tehtävä vastaa yhtä oppisisältöä. Fysiikassa ja kemiassa tehtävät voivat liittyä myös työselostuksiin. Tehtävin voi sisällyttää tekstiä, linkkejä, kuvia, videoita ja äänitiedostoja sekä liitetiedostoja.

Oppilaat näkevät tehtävälistan tehtävät omalla käyttöliittymällään tehtäväkortteina. He voivat kuitata tehtäviä tehdyiksi niiden valmistumisen mukaan. Kuittaus sisältää tehtävän onnistumisen itsearvioinnin lisäksi opettajan halutessa videon, kuvan, äänitallenteen tai tekstin. Usein oppilaat ottavat valokuvia tehtäväkorttiin työselostuksista tai vihkoon tehdyistä tehtävistä.

Opettajalle piirtyy reaaliaikainen kuva opiskelijoiden edistymisestä. Värikoodit opettajan käyttöliittymässä kuvastavat eritasoista osaamista. Koko opetusryhmän oppimisprosessi tulee näkyväksi opettajalle ja opiskelijalle. Myös opettaja voi antaa oman arvionsa tehtävästä. Tehtävät voivat olla oppilaan henkilökohtaisesti tehtäviä tehtäviä tai ryhmässä tehtäviä tehtäviä.